Lanoliini ja glyseriini

 Lanoliini
"Lanoliini on "villarasvaa", joka on kemiallisesti vahan kaltaista. Sitä tuottavat villaeläimet, kuten lampaat, ja sitä erittävät niiden talirauhaset. Lanoliini toimii eläimillä vesieristeisenä kerroksena, joka auttaa lampaita karistamaan veden turkiltaan." Wikipedia. Niin selkeästi ja ytimeikkäästi kerrottu etten alkanut muokkaamaan uudelleen vaan päätin vain kopioida tänne.

Lanoliinia voidaan käyttää imetysaikana estämään ihon kuivumista ja haavautumia. Lanoliinilla on pehmentäviä, hypoallergeenisia ja bakteerien vastaisia vaikutuksia. Käytetään ihon rauhoittamiseen, hoitamaan rohtuneita huulia, vaippaihottumaan, kuivan ja kutisevan ihon hoitoon.

Tuoksu on, mutta ei ole vahva eikä paha, en osaa selittää tuoksua. Koostumukseltaan lähelle hunajaa, tahmeaa ja hieman jämäkkää. Väriltään myös aika hunajaisen keltaista.

 Glyseriini
 Käytetään mm. hammastahnoissa, voiteissa ja tupakassa kosteutta sitovana aineena. Voidaan käyttää myös saippuakuplien vahvistajana. Maultaan glyseriini on makeaa ja koostumus nestemäistä. Tuoksua en ole huomannut ja väriltään se on kirkasta.

Pienen Tuoksukaupan glyseriini on kasvipohjaista.

Paska juttu

Olen katsellut Areenasta kerrassaan hienoa ohjelmaa nimeltään Paska juttu. Kannattaa katsoa jos on vähänkin kiinnostunut kuivakäymälöistä, käymälöiden historiasta ja toiminnasta sekä tietysti siitä oman tuotteensa kiertokulusta.

Aloeen tutustumista

Minun aloeni. Yksi lehdistä on vähän lurpallaan, mutta sekin korjaantui jo :)

Olen jo jonkin aikaa halunnut oman lääkealoen ja nyt se toive toteutui! :) Ihan ensimmäiseksi sille piti löytää uusi ruukku muovisen tilalle ja vaihtaa multa enemmän vettä läpäisevään ja hiekkapitoisempaan. Vähän pikkuinen jäi nuokkumaan ruukussaan kun ei sitä voi liian syvällekään maahan laittaa. Laitan kuitenkin pieniä kiviä tukemaan sitä jollei se muuten korjaannu.

Leikkasin alimman lehden veitsellä irti mahdollisimman juuresta, kuitenkin muita lehtiä ja varsinkin vartta vahingoittamatta.

Leikkasin lehdestä ensin nystyräiset sivut pois

Pääsin jo hieman kokeilemaankin tätä niin paljon kehuttua kasvia. Leikkasin yhden alimmista lehdistä irti ja lähdin tutkimaan sisusta. Ensimmäisellä kerralla kokeilin ihan helppoa konstia eli kuorin lehden toisen sivun pois ja hieroin aloeta suoraan kasvoille lehden kanssa. Annoin aloen olla hetken aikaa kasvoillani ja huuhdoin sen jälkeen pois. Aloe lähtikin kasvoilta todella helposti kuivattuaankin! Vaikka otinkin pienen lehden niin en käyttänyt sitä loppuun ja kokeilin sen säilyvyyttä jääkaapissa ihan sellaisenaan. Muutaman päivän jälkeen otin lehden uudestaan käyttöön ja huomasin sen olevan aivan kunnossa. Vähän voi joutua rikkomaan sitä sisustan rakennetta jotta saa geelin tulemaan ulos.

Seuraavaksi poistin kuoren lehden tasaiselta sivulta. Tämä kävi aika helposti varsinkin kun olin leikannut sivut jo valmiiksi pois. Tästä voi sitten laittaa suoraan kasvoille. :)

Toinen helppo tapa käyttää aloeta on sellainen että leikkaat ensin lehden irti josta sitten leikkaat tarvitsemasi kokoisen palan (muutama sentti). Halkaise tämä keskeltä kahtia niin että kummassakin on lehden sisältämää geeliä. Hiero näitä puolikkaita kasvoillesi muutama kerta viikossa, anna vaikuttaa noin 15min ja huuhtele lämpimälä vedellä. Käytön jälkeen laita puolikkaat geelipuolet vastakkain ja pieneen purkkiin jonka voit laittaa vaikka kylppärisi kaappiin seuraavaa kertaa odottamaan. Näitä puolikkaita voit käyttää jokusen kerran kunnes ne kuivuvat. Jääkaapissasi odottavan aloen lehden loppuosasta leikkaat vanhojen kuivuttua uudet palat ja voit taas jatkaa kaunistautumistasi. :)

Tässä näkyy kuinka läpinäkyvää lehden sisus on. Ekakertalaiseksi tämä näytti minusta hassulta. :)

Olisi hienoa saada sellainen aloe vera jota uskaltaisi oikeasti laittaa suuhunsakin. Aloe verasta prosessoidut tuotteet kun ovat turhan hintavia omalle kukkarolle ja muutenkin tykkään enemmän kokeilla ja tehdä itse kuin ostaa valmiina. ;)

Laitoin käytetyn lehden lasiin ja jääkaappiin seuraavaa kertaa odottamaan.

Ihonhoitoon sopii sekä rohtoaloe (Aloë Arborescens) että lääkealoe(Aloë Vera) ja niitä voi löytää ihan tavallisista puutarhaliikkeistä, mutta ovat valitettavasti melko vaikeasti löydettäviä. Oma aarteeni löytyi Raision Plantagenista.

Aloe kasvaa todella hitaasti, joten lehtiä ei kannata olla koko ajan leikkelemässä. Kasvia on monen montaa lajiketta eikä kukkakaupasta ostettua kannata suuhunsa laittaa, sillä jotkut saattavat olla myrkyllisiäkin. "Aito" aloe vera on hurjan iso, jos kerta yhden täysikasvuisen lehden painokin on n.1,5-2kg! Omani on todella pieni tähän verrattuna..

Aloevera auttaa auringonpolttamaa ihoa ja palovammoja muutenkin sekä pieniä haavoja. Se myös kosteuttaa kuivaa ihoa. Aloe sopii mainiosti ryppyjen, näppyjen, aknearpien, auringonpolttamien ja muiden ihoärsytysten hoitoon.

Mangovoi

Törmäsin jossakin netin syövereissä kirjoittajaan joka oli tehnyt itse huulirasvaa jossa käytti mangovoita. En ole itse ennen kokeillut tai edes tullut ajatelleeksi mangovoita. Nyt kuitenkin selvittelin asiaa ja tilasin oman satsin testiin. :)

Mangovoi on tuoksuton ja kiinteä öljy joka ominaisuuksiltaan muistuttaa sekä karite- että kaakaovoita. Sillä on hyvin kosteuttava ja pehmentävä vaikutus. Rauhoittaa auringon polttamia, lievittää hyönteisten pistojen kutinaa ja sopii myös pienten haavojen hoitoon. Mangovoi on erittäin hyvä kuivalle, ikääntyvälle, kutisevalle, hilseilevälle ja ihottumaiselle iholle. Siloittaa karhean ihon, ehkäisee raskausarpia ja nuorentaa ihoa. Se myös helpottaa ekseemaa.

Mangovoita saadaan tropiikin ikivihreänä kasvavan Mangopuun hedelmien kuorituista siemenistä. Lateksi eli kumi allergikot voivat saada oireita.

Odotan innolla pakettini saapumista. :) Otin samaan syssyyn muutaman huulirasvahylsyn kun tuntuu olevan aika vaikea löytää kivan kokoisia kippoja. Olisi kiva saada myös huulirasva jota ei tarvitse sormin levittää, koska päiväni ovat välillä hyvinkin pöly ja lika pitoisia. ;)

Kupista asiaa

Kuppeja valmistetaan luonnonkumista, silikonista sekä lääketieteellisestämuovista.

Monet jo varmasti tietävät mikä kuukuppi tai paremmin kuukautiskuppi on, mutta halusin kuitenkin hieman kertoa aiheesta vielä tietämättömille ja kiinnostuneille. Itselläni on ollut kuukuppi käytössä jo n. 2-3 vuotta enkä vaihtaisi pois mistään hinnasta. Kupin kanssa voit tehdä mitä vain haluat, vaikka mennä uimaan eikä kuukautisia tarvitse muistaa kuin noin 2-3 kertaa päivässä(vaihtelee tietenkin vuodon määrän mukaan...). Kupin kanssa voi nukkua vaikka Evan asussa jos haluaa. Kun itse vielä tutkin asiaa ja mietin oman ostamista sain hyvää tietoa Kuukuppikunnalta. Siellä on mielestäni hyvät tiedot eri tuotteiden kokoeroista, materiaaleista jne. Luetellut tuotteet ovat saatavilla Suomesta. Myös käytön aloitukseen liittyviä vinkkejä löytyy. Yleensäkin suosittelen käymään jos on kiinnostunut kuukupeista.

Lunette on suomalainen merkki jolla on myynnissä suomessa valmistettuja kuukautiskuppeja, kestositeitä sekä kupille tarkoitettuja pesuaineita. Hinnat vaihtelevat hieman, mutta pysyvät siinä 30€ tienoilla. Muilla merkeillä hinnat vaihtelevat 30-40€ välillä. Tuotteita on siis monia ja erot niissä ovat lähinnä tilavuudessa, mitoissa ja muodossa sekä joitain värivaihtoehtojakin on olemassa. Kuppi saattaa kertaostoksena tuntua kalliilta, mutta maksaa itsensä kyllä takaisin, eikä sitten tarvitse enään ravata kaupassa ja miettiä onko suojat taas loppu. Kuukuppi kestää oikein käytettynä jopa 10 vuotta!

Ah mukavuutta.
Kuukupin ei kuulu tuntua ollenkaan kun se on oikein asetettu ja wc:ssä asioiminenkin onnistuu ilman kupin pois ottoa. Jotkut kuitenkin saattavat haluta ottaa kupin pois ennen isompaa asioimista, jottei tule ponnistaneeksi kuppia pyttyyn. Kuukautiset voi lähestulkoon unohtaa kuppia käytettäessä, koska se tarvitsee tyhjentää niin harvoin. Niukalla vuodolla pärjää kahdella tyhjennyksellä vuorokaudessa. Kuppi ei haise tai ole likainen eikä se ärsytä limakalvojakaan koska se ei ime nestettä itseensä. Ei tarvitse pelätä ohivuotoja ja tämänkin vuoksi on helpompi rentoutua ja olla asennossa joka miellyttää.

Jos haluaa esteettistäkin mukavuutta, voi hankkia värillisen kupin. On aivan normaalia että kuppiin tarttuu ajan kuluessa pientä tummentumaa, joten vaalea/läpinäkyvä kuppi ei ehkä ole se esteettisin vaihtoehto. Itselläni on tuommoinen luneten sininen kuten ylempänä kuvassa eikä vielä ole merkittävästi tummentunut tai ei ainakaan käytössä huomaa tai ällötä.

Kertakäyttöiset muoviset siteet ovat hiostavia ja pitävät kosteuden iholla joka voi ärsyttää. Siteitä täytyy myös vaihtaa useammin ja tuottavat paljon jätettä. Ne myös helposti haisevat, varsinkin kun ne odottavat vessan roskiksessa pihan jäteastiaan pääsyä. Tamponit taas imevät nesteen itseensä ja vaurioittavat helposti limakalvoja. Kupin kanssa ei ole mitään edellä olevia ongelmia.

Ainoa ikävämpi puoli jonka kupista keksin on sen peseminen, toisaalta vessassa käydessä pitäisi joka tapauksessa pestä kädet. Varsinkin keittäminen voi olla noloa jos ei asu yksin.

Käyttö.
Kuukuppi asetetaan emättimeen jossa se kerää vuodon. Välillä kuppi poistetaan, tyhjennetään ja pestään ja asetetaan takaisin. Käyttöä aloiteltaessa voi tyhjennys olla hieman sottaista, kunnes oppii niksit kunnolla. Minä pidänkin usein vieläkin kotona pyyhettä lattialla kuppia poistaessani. Pyrin pesemään kupin joka kerta Luneten Lempipesunesteellä, reissuilla taas pidän mukana pientä purkkia tavallista intiimisaippuaa. Kannattaa myös huuhtaista emättimen seinämiä vedellä ennen kupin uudelleen asetusta niin välttää varmemmin ohivuodot. Käyttökertojen välillä kuppi kannattaa keittää sille pyhitetyssä pienessä kattilassa noin 5min, viimeistenkin mahdollisten bakteerien varalta. Kupin mukana tulee pieni pussukka jossa sitä voi säilyttää seuraavaa käyttökertaa varten.

Kupin käyttöä voi hyvin "kuivaharjoitella", eli kokeilla sisälle asettamista ennen h-hetkeä. Tämä voi olla ihan suositeltavaakin, sillä alussa voi jännittää ja kun tuote on uusi niin se voi olla erityisen hankalaakin saada kuppi sujuvasti paikalleen. Silloin voi myös kokeilla eri taittelutekniikoita ja löytää itselleen sopivan.

Hiushuuhde nokkosesta

Minulla on ollut jo jonkin aikaa ongelmia päänahan ja hiusten kanssa. Päänahka kutisee ja hilseilee ja hiukset eivät tunnu voivan hyvin. Törmäsinkin netissä apua etsiessäni nokkosen mahtaviin voimiin ja pakkohan sitä on kokeilla. Päätin tehdä hiushuuhdetta, koska en uskalla suuhuni laittaa tähän aikaan vuodesta kerättyä nokkosta.

Nokkosen ravintoarvo on erittäin korkea. Suomessa mikään kasvi ei sisällä yhtä paljon mineraalisuoloja kuin nokkonen. Kasvi sisältää paljon rautaa(jopa enemmän kuin pinaatti), c-vitamiineja ja hyviä kivennäisaineita, sekä piitä ja vihreissä osissa klorofyllipitoisuus(lehtivihreä) on runsas. Nokkosessa on myös tärkeitä A-, B-, E- ja K-vitamiineja.

Parhaimman laatuisen sadon saat kun keräät heti keväällä ensimmäiset lehdet tai leikkaat kasvin latvat pois jotta myöhemmin kasvi kasvattaa enemmän lehtiä. Nuoret lehdet ovat parhaimmat. Syötäväksi tarkoitetut nokkoset kannattaa kerätä heti keväällä ja alkukesästä muutaman aurinkoisen päivän jälkeen ja ennen kukkimista. Nokkosta ei kannata kerätä tienvarsilta eikä kompostin, ulkokäymälän tai navetan läheltä. Nokkonen kerää itseensä helposti nitraatteja jotka voivat aiheuttaa syöpää, nitraattia tulee mm. ulosteista.

Nokkosen keitto ja kuivaus tuhoaa poltinkarvojen myrkyn.

Nokkoshuuhdetta saa tietenkin myös valmiina. Tässä Vihreän Kosmetiikan versio.

Nokkonen on vahvana keitteenä oiva hiushuuhde, sillä se tervehdyttää hiuspohjaa, edistää päänahan verenkiertoa, poistaa hilsettä, lisää hiustenkasvua ja antaa niille kiiltoa. Teellä voi hoitaa myös kasvojen ja muuta vartalon ihoa, ihottumia, psoriasista, kutinaa, turpoamia ja aknea. Vaaleahiuksisen kannattaa olla varovainen, sillä huuhde voi jättää vihertävän sävyn hiuksiin.

Nokkoshuuhteen tein samaan tapaan kuin teen. Laitoin nokkosen lehtiä veteen keittymään hetkeksi jonka jälkeen siivilöin keitinveden. Tein aika vahvaa huuhdetta jota voi tarpeen mukaan laimentaa vedellä. Huhde ei säily kauaa, joten jos haluaa tehdä suuremman satsin kerralla kannattaa osa siitä pakastaa ja sulattaa tarvittaessa. Esim jääpalapussit ovat oiva keino huuhteen pakastamiseen(tosin ei mitenkään ekologinen, itse käytin tavallisia pakastusrasioita)

Itse vihreän pehkon uhallakin kokeilen tätä niin paljon kehuttua nokkosta päähäni, onneksi en omaa kuitenkaan aivan vaaleaa vaan lähemmäs hiekan väriset hiukset. Katsotaan miten huuhde itsellä alkaa vaikuttaa, toivon parasta. :)

Muoks. Vihreästä ei tietoakaan! :)

Karitevoi/sheavoi

Karitevoi on aika superi ihonhoidossa. Itse en ole vielä kerinnyt paljoa kokeilemaan ainakaan sellaisenaan, mutta aikomus on. Etsin kuitenkin ensin tietoa jotta pääsen vauhtiin.
Karitevoita voi hyödyntää monellakin tavalla, katso lisää täältä.

Faktaa:
Karitevoin nimen karite tulee ranskankielestä ja shea englanninkielestä, kumpikin yhtälailla käytössä Suomenmaalla.

Karitevoi on kuivan ihon ylivoimaisesti paras kosteuttaja. Se sisältää A, E ja F-vitamiineja sekä ihoa ravitsevia rasvahappoja. Flavonoidit suojaavat ihoa UVsäteiltä(kerroin 4) ja niillä on myös antimikrobiaattisia(antimikrobinen, antimikrobiaalinen: pieneliöitä tuhoava tai niiden kasvua ja lisääntymistä estävä) ja tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia. Elastisoiva, vahvistava, hoitava, kylmältä ja kuumalta suojaava, tervehdyttää rikkinäistä ja ärtynyttä ihoa. Karitevoi sopii hyvin myös allergiselle, atooppiselle ja psoriaattiselle iholle. Käytetään myös vauvojen ihonhoidossa sekä raskausarpien hoitoon ja ehkäisyyn. Karitevoi kuuluu kinteisiin öljyihin, se pysyy kiinteänä esim. jääkaapissa säilytettäessä ja muuttuu nestemäiseksi lämpimässä. Omasta mielestäni voi ei tuoksu juuri millekään.

Karitevoi EI SAA OLLA valkaistua eikä muuten kemiallisesti prosessoitua tai se ei sisällä enäää tärkeimpiä kosteuttavia ja hoitavia ainesosia!

Frantsilan karitevoista valmistettu vartalovoi.

Karitevoita valmistetaan Afrikassa kasvavan uhanalaisen voipuun pähkinöistä. Afrikan naiset ovatkin käyttäneet karitevoita kauneudenhoitoon jo vuosisatojen ajan.

Karitevoin valmistus:
"Suurin osa sheavoista valmistetaan edelleen perinteisillä työvoimaintensiivisillä menetelmillä. Tuoreet sheapähkinät kuoritaan esiin hedelmälihan sisältä. Kuoritut pähkinät murskataan, paahdetaan ja jauhetaan. Rasva erotetaan lisäämällä paahdettuun pähkinäjauhoon kuumaa vettä, jolloin rasva ja vesi erottuvat toisistaan. Kuidut ja poistetaan ja voita kuumennetaan kunnes kaikki vesi on haihtunut ja voi on riittävän puhdasta." Lainaus täältä.

FLOW:n karitevoista valmistettu voide.

Itse ajattelin kokeilla kuivaan ja kutisevaan päänahkaani kuohutettua karitevoita kun ei tunnu öljyhoito purevan. Ohjeen löysin täältä. Lupaan kertoa tarkemmin kun ryhdyn puuhaan. :)

Karitevoita voi sellaisenaan(ei siis voiteeksi jalostettua vaan täyttä tavaraa) voit ostaa mm. netistä Pienestä tuoksukaupasta sekä FLOW kosmetiikan nettikaupasta. Joistakin luonnontuotekaupoistakin saattaa löytyä. Mm. FLOW kosmetiikka ja Frantsila myyvät myös valmiita karitevoista voiteiksi jalostettuja tuotteita.