 |
Näin otettiin heti käyttöön uusi heinälaari. |
Kismo on kuulunut perheeseeni nyt pari kuukautta. On se kyllä ihana veijari. :) Pikkuhiljaa on tullut ideoita ja innostusta uudistaa ja monipuolistaa Kismo-herran elinaluetta. Kismohan siis on minulla aina vapaana. Häkkikin löytyy tietenkin, mutta siinä on aina luukku auki ja siellä käydään vain syömässä, juomassa ja vessassa. Lempipaikkoina herralla on ollut sängyn alunen, jonne se menee aina nukkumaan pisimmät unensa. Myös pöydän alla, sohvan takana ja uutuutena keskellä lattiaa mattojen välissä tulee röhnötettyä paljon.

Nyt olen jälleen uudistanut Kismon häkin sisustusta ja hankkinut erään uutuuden. Tein häkkiin pahvista heinälaarin johon saan melko paljon heinää kerralla. Laitoin myös maton uudelleen häkin pohjalle, koska toivon hartaasti Kismon älyävän vessalaatikon päälle. :D Häkissä on myös pahvilaatikko pesäkolona, jonka oviaukolle laitoin kankaasta "verhot" jotta se olisi suojaisampi. Paikkaansa etsii vielä kivinen laatta jonka ajatuksena olisi tarjota hieman viileämpikin lepuuttelupaikka. Tällä hetkellä se saa olla häkin vierustalla.
 |
Tuplavessa :D |
Me opettelemme Kismon kanssa vielä vessalaatikon käyttöä. Olin jo kerennyt luovuttamaan, mutta päätin että nyt olisi jälleen aika kokeilla josko se onnistuisi. Onneksi asioiminen tapahtuu sentään häkissä eikä huoneiston joka nurkassa, mutta olisi silti mukavaa jos vessaa siivotessa ei tarvitsisi pestä koko häkkiä... Olen kovin lueskellut miten tämä opettelu onnistuisi, mutten ole saanut mitään tulosta. Iskuni häkin pohjan kokonaisvaltaista pisuttelua vastaan on ottaa kaksi vessalaatikkoa käyttöön niihin nurkkiin joihin pissat useimmiten tehdään. Peukut pystyyn! :) Kismo on kyllä leikkaamaton murkkupoika vielä, joten toivon ajan kuluessa sen rauhoittuvan hieman ja oppivan sitten vessallekin.
 |
Kismo laatikon kannen päällä, taitaa olla hieman viileämpi alusta tai muuten vain hauskaa. |
Silittelyn ja varsinkin nostelunkin kanssa meillä on ollut ongelmia. Välillä saa silitellä aika paljonkin kun antaa herkkuja ja hyvänä päivänä ilmankin herkkuja. Nostelu ei taasen onnistu ainakaan minulta yksinään. Heti kun meinaankin ottaa kiinni niin alkaa niin helkkarinmoinen rimpuilu ettei ole mitään mahdollisuuksia saada kunnon otetta. Tätäkin pitäisi varmasti harjoitella, mutta kun se on tosiaan niin hirmu hankalaa yksin. Kiinni oton jälkeen ollaan taas arempia eikä silityksiä kaivata kuin joskus viikon päästä seuraavan kerran.