Idearikasta päivää kaikille!

Mulla on ihan hurja into ollut päällänsä tässä muutaman päivän aikana. En saa edes nukutuksi kun on niin paljon asioita päässä ja odotan seuraavaa päivää intona. Toivottavasti saan vielä lisää tällaisia päiviä. Nyt on päässä niin suuret ja ihanat visiot kämppäni sisustamisesta etten tiedä miten päin olisin. Monellakin tavalla suunnitelmani ovat kesken, toteutus ulottumattomissa tai sitten vain pohdin että kummin päin pitäisi tehdä. On myös sellaista jota haluaisin mutten tiedä miten laittaisin näytille tai onko se sitten jo liikaa yhteen pieneen yksiöön. Suunnitelmani muodostuvat aika paljolti nykyisten huonekalujen ja tavaroiden mukaan, mutta sisältävät toki myös jotain uutta tai tuunattua.

Pinnatuoli on roskislöytö :)

Äitini vanha peili, ananas-verhot isoäidiltä, valkoinen Wieniläistyylinen tuoli kirpparilta, punainen pinnatuoli tutulta jonka kunnostin.

Olen vähän sellainen että keksin jonkun mahtavan idean jota haluan alkaa toteuttamaan. Saatan sitten pohdiskella ideaa jokusen päivän ja alkaa vasta sitten pikkuhiljaa varovaisesti toteuttamaan. Tämän jälkeen voi olla että projekti unohtuu täysin tai jää kenties turhautumisen, kenties jonkun muun syyn takia taka-alalle. On myös niitä ideoita joita niin paljon mietiskelen pitkienkin aikojen päästä, mutten jostain syystä saa tai pysty niitä toteuttamaan.

Jääkaappitarrat löysin Englannin reissultani.

Asun tällä hetkellä vuokralla yksiössä jossa tilaa ei ole ainakaan liikaa enkä kaikkia sisustusideoitakaan voi tänne toteuttaa. Toki aina voi muokata ja se olisikin haaveena, ehkä vielä joskus saan jotain ihanaa ja suurempaa muutosta. Olen toki laittanut tätä kämppää pikkuhiljaa omanlaiseksi, mutta ihan kaikkea en edes voi tehdä. Yhden seinän voisi maalata tai tapetoida, tällä hetkellä se on ehkä hiukan häiritsevänkin oranssi. :) Talo jossa asun on rakennettu 60-luvulla ja ainakin oma asuntoni näyttääkin siltä. Tämä ei tietenkään ole huono juttu, vaan ihanaa, koska pidän myös retrosta ja voin kuvitella tänne kaikenlaista. Voi olla että tarvitsisin vain jonkun joka potkii hiukan pyllylle ja avustaa tietyissä kohtaa toteuttamisessa, kuten esimerkiksi lampun kiinnittämisessä tai muissa tällaisissa miesten jutuissa jos niin saan sanoa. Jos nyt saisin taas tehtyä tämän vuoden suursiivouksen kaapeissa ja muutenkin niin sitten voisi taas helpommin ryhtyä sisustamiseen. Minulla kun on niin paljon erilaisia makuja, pidän antiikista, retrosta, romanttisesta jne jne... Pitää vain valita tänne sopivia asioita ja sekoitella hiukan erilaista niin saan ihan omanlaisen sekoituksen :)

Lahjoituksena saamani 50-luvun sohva oikein oranssin seinän edustalla.

 Listani aivan kärjessä on myös koko ajan läpikotainen siivous ja järjestely projekti kämpässäni sekä varaston puolella. Tämä helpottaisi paljon koska sitten saisin tavaroille paikat, mahdollista turhaa pois ja enemmän tilaa. Sitten kun on siisti asunto niin on paljon mukavampi tehdäkin asioita ja tulee enemmän ideoita. Tällä hetkellä olen tietyissä kohdin hyödyntänyt aika huonosti tilaa ja kaikenlaista roinaakin on kerääntynyt. Heti kun saan suursiivoukseni tehtyä alan luultavasti heti sotkemaan jälleen, heh heh... Olen vähän sellainen että sitten kun kämppä on jotenki erityisen siisti niin tulee kauhea into aloittaa jokin projekti tai alkaa muuten näpertämään jotakin ja heti on taas sotku keskellä lattiaa tai peittämässä pöytää.

Toiset marimekon verhot isoäidiltäni.

 Oikein idearikasta ja vauhdikasta päivää kaikille! :)

Pussauskoppi ;)

Superhelppo huulirasva

Tämä on tosi helppo ja hyvä resepti myös aloitteleville kotikemisteille. ;) Öljyjä voi makunsa mukaan vähän vaihdella. Myös makuja, tuoksuja ja värejä voi halutessaan lisäillä. Olen kokeillut piparminttuaromia (jota saa ihan perus marketeista mausteiden ja leivonnaistarvikkeiden läheisyydestä) joka ei sinällään ole ainakaan omalla annostuksella antanut makua vaan enempikin sellaista ihanaa "tuntua" tai pistelyä ja ainakin lähemmissä kontakteissa huomattavan hennon tuoksun. ;) Tätä saa kyllä laittaa aika ronskisti että saa mitään vaikutusta...

Tässä on yksinkertaisimmillaan kaikki mitä tarvitset.

 Tarvitset ainesosien lisäksi kattilan jossa kiehutat vettä hiljalleen, kipon jossa sulatat ainekset (esim. perus leivontakulho) ja lusikan jolla sekoitttelet. Kulhon olisi hyvä olla koskematta veteen jottei se kuumene liikaa, voi toki käyttää myös metallista kippoa, mutta muovinen on helpompi nostaa pois lämpimästä koska se ei polta sormia. Muovikulhon sisäpohja saattaa hieman kärsiä jos pidän liian kauan liian kuumassa jotakin öljyä tai seosta.

Paljoa kuvasta ei selvää saa, mutta yritän havainnollistaa sitä miten muoviselle kipolle saattaa käydä. Pinta mennyt karheaksi ja näyttää kuin siinä olisi kiehunut jotain. Luultavasti jokin öljy tai seos päässyt liian kuumaksi, älä siis pidä hellaa liian kuumana.

Puhun seuraavissa ohjeissa kiinteistä ja nestemäisistä öljyistä, tämä siksi että joskus voiteista tulee helposti liian löysää tai jämäkkää. Olen siis todennut että näin homma toimii ilman ihmetyksiä kun öljyistä puolet on kiinteitä ja puolet nestemäisiä. Lopputulos on aina samankaltaista ja hyvän tuntuista.

1/3 Mehiläisvahaa
1/3 Kookosöljyä (voit korvata haluamallasi kiinteällä öljyllä)
1/3 Rypsiöljyä (voit korvata haluamallasi nestemäisellä öljyllä)

Olen aika mutu-tuntumalla laittanut aineita ja hyvin on onnistunut, eli ei ole niin pilkun tarkkaa. Jos haluat niin voit tietenkin myös lisätä useampiakin öljyjä esim. näin:

1/3 Mehiläisvahaa                                                                  
1/3 Kookosöljyä ja Kaakaovoita                                            
1/3 Oliiviöljyä ja Jojobaöljyä                          
                      

                           1rkl Mehiläisvahaa

                           0,5rkl Kookosöljyä   >   Kiinteät

                           0,5rkl Karitevoita   >   öljyt

Nestemäiset   <   0,5rkl Oliiviöljyä

            öljyt   <   0,5rkl Jojobaöljyä

Sulata aineet keskenään vesihauteessa. Sulaan seokseen voit lisätä makuja, tuoksuja, värejä tai muita haluamiasi ekstroja. Kaada seos sitten huulirasvahylsyihin tai purkkeihin. Jos täytät kerralla useamman huulirasvahylsyn niin ne kannattaa kiinnittää yhdeksi nipuksi kumilenkillä tai hiuslenkillä jotta pysyvät paremmin pystyssä.

Tässä pari omaa huulirasvaa. Vanhassa hylsyssä vaniljan makuista ja purkissa piparmintulla maustettua huulirasvaa.

Hylsyjä saa mm. Pienestä tuoksukaupasta jonka linkki löytyy sivusta.

Tarvikkeet saa helposti puhdistettua kun ne ensin pyyhkii paperilla ja sitten pesee tiskiaineella, pesusienellä ja kuumalla vedellä.

Vinkki: Huulirasvaa voi käyttää myös kynsinauhoihin sekä nuhan auheuttamaan nenän pielien kuivuuteen!

Sain tänään inspiraatiota myös kirjastossa käymiselle ja lainasinkin oivan nipun kirjoja jotka käsittelevät vähän eri kanteilta kotikosmetiikkaa, luonnonanteja ravintona sekä kauneuden hoidossa sekä tuoksuja. Toivottavasti intoa riittää ja saan kerrottua niistäkin ja tietenkin poimittua hyviä käytäntöjä omaankin elämään. :)

Muoks. 14.12.
Nyt kun olen taas huulirasvoja sulatellut, niin huomasin että tämä om hyvä ohje hylsyrasvaan, mutta jos meinaa laittaa purkkiin josta otetaan sormella niin rasva on hiukan kovaa. Kannattaa siis nostaa nestemäisen öljyn määrää tai vähentää vahaa niin siitä tulee pehmeämpää ja helpommin sormilla siveltävää. Kesäaikaan tuo kovempi massa on kyllä hyvää kun on sen verran lämmintä.

Aloeen tutustumista

Minun aloeni. Yksi lehdistä on vähän lurpallaan, mutta sekin korjaantui jo :)

Olen jo jonkin aikaa halunnut oman lääkealoen ja nyt se toive toteutui! :) Ihan ensimmäiseksi sille piti löytää uusi ruukku muovisen tilalle ja vaihtaa multa enemmän vettä läpäisevään ja hiekkapitoisempaan. Vähän pikkuinen jäi nuokkumaan ruukussaan kun ei sitä voi liian syvällekään maahan laittaa. Laitan kuitenkin pieniä kiviä tukemaan sitä jollei se muuten korjaannu.

Leikkasin alimman lehden veitsellä irti mahdollisimman juuresta, kuitenkin muita lehtiä ja varsinkin vartta vahingoittamatta.

Leikkasin lehdestä ensin nystyräiset sivut pois

Pääsin jo hieman kokeilemaankin tätä niin paljon kehuttua kasvia. Leikkasin yhden alimmista lehdistä irti ja lähdin tutkimaan sisusta. Ensimmäisellä kerralla kokeilin ihan helppoa konstia eli kuorin lehden toisen sivun pois ja hieroin aloeta suoraan kasvoille lehden kanssa. Annoin aloen olla hetken aikaa kasvoillani ja huuhdoin sen jälkeen pois. Aloe lähtikin kasvoilta todella helposti kuivattuaankin! Vaikka otinkin pienen lehden niin en käyttänyt sitä loppuun ja kokeilin sen säilyvyyttä jääkaapissa ihan sellaisenaan. Muutaman päivän jälkeen otin lehden uudestaan käyttöön ja huomasin sen olevan aivan kunnossa. Vähän voi joutua rikkomaan sitä sisustan rakennetta jotta saa geelin tulemaan ulos.

Seuraavaksi poistin kuoren lehden tasaiselta sivulta. Tämä kävi aika helposti varsinkin kun olin leikannut sivut jo valmiiksi pois. Tästä voi sitten laittaa suoraan kasvoille. :)

Toinen helppo tapa käyttää aloeta on sellainen että leikkaat ensin lehden irti josta sitten leikkaat tarvitsemasi kokoisen palan (muutama sentti). Halkaise tämä keskeltä kahtia niin että kummassakin on lehden sisältämää geeliä. Hiero näitä puolikkaita kasvoillesi muutama kerta viikossa, anna vaikuttaa noin 15min ja huuhtele lämpimälä vedellä. Käytön jälkeen laita puolikkaat geelipuolet vastakkain ja pieneen purkkiin jonka voit laittaa vaikka kylppärisi kaappiin seuraavaa kertaa odottamaan. Näitä puolikkaita voit käyttää jokusen kerran kunnes ne kuivuvat. Jääkaapissasi odottavan aloen lehden loppuosasta leikkaat vanhojen kuivuttua uudet palat ja voit taas jatkaa kaunistautumistasi. :)

Tässä näkyy kuinka läpinäkyvää lehden sisus on. Ekakertalaiseksi tämä näytti minusta hassulta. :)

Olisi hienoa saada sellainen aloe vera jota uskaltaisi oikeasti laittaa suuhunsakin. Aloe verasta prosessoidut tuotteet kun ovat turhan hintavia omalle kukkarolle ja muutenkin tykkään enemmän kokeilla ja tehdä itse kuin ostaa valmiina. ;)

Laitoin käytetyn lehden lasiin ja jääkaappiin seuraavaa kertaa odottamaan.

Ihonhoitoon sopii sekä rohtoaloe (Aloë Arborescens) että lääkealoe(Aloë Vera) ja niitä voi löytää ihan tavallisista puutarhaliikkeistä, mutta ovat valitettavasti melko vaikeasti löydettäviä. Oma aarteeni löytyi Raision Plantagenista.

Aloe kasvaa todella hitaasti, joten lehtiä ei kannata olla koko ajan leikkelemässä. Kasvia on monen montaa lajiketta eikä kukkakaupasta ostettua kannata suuhunsa laittaa, sillä jotkut saattavat olla myrkyllisiäkin. "Aito" aloe vera on hurjan iso, jos kerta yhden täysikasvuisen lehden painokin on n.1,5-2kg! Omani on todella pieni tähän verrattuna..

Aloevera auttaa auringonpolttamaa ihoa ja palovammoja muutenkin sekä pieniä haavoja. Se myös kosteuttaa kuivaa ihoa. Aloe sopii mainiosti ryppyjen, näppyjen, aknearpien, auringonpolttamien ja muiden ihoärsytysten hoitoon.

Mangovoi

Törmäsin jossakin netin syövereissä kirjoittajaan joka oli tehnyt itse huulirasvaa jossa käytti mangovoita. En ole itse ennen kokeillut tai edes tullut ajatelleeksi mangovoita. Nyt kuitenkin selvittelin asiaa ja tilasin oman satsin testiin. :)

Mangovoi on tuoksuton ja kiinteä öljy joka ominaisuuksiltaan muistuttaa sekä karite- että kaakaovoita. Sillä on hyvin kosteuttava ja pehmentävä vaikutus. Rauhoittaa auringon polttamia, lievittää hyönteisten pistojen kutinaa ja sopii myös pienten haavojen hoitoon. Mangovoi on erittäin hyvä kuivalle, ikääntyvälle, kutisevalle, hilseilevälle ja ihottumaiselle iholle. Siloittaa karhean ihon, ehkäisee raskausarpia ja nuorentaa ihoa. Se myös helpottaa ekseemaa.

Mangovoita saadaan tropiikin ikivihreänä kasvavan Mangopuun hedelmien kuorituista siemenistä. Lateksi eli kumi allergikot voivat saada oireita.

Odotan innolla pakettini saapumista. :) Otin samaan syssyyn muutaman huulirasvahylsyn kun tuntuu olevan aika vaikea löytää kivan kokoisia kippoja. Olisi kiva saada myös huulirasva jota ei tarvitse sormin levittää, koska päiväni ovat välillä hyvinkin pöly ja lika pitoisia. ;)

Kupista asiaa

Kuppeja valmistetaan luonnonkumista, silikonista sekä lääketieteellisestämuovista.

Monet jo varmasti tietävät mikä kuukuppi tai paremmin kuukautiskuppi on, mutta halusin kuitenkin hieman kertoa aiheesta vielä tietämättömille ja kiinnostuneille. Itselläni on ollut kuukuppi käytössä jo n. 2-3 vuotta enkä vaihtaisi pois mistään hinnasta. Kupin kanssa voit tehdä mitä vain haluat, vaikka mennä uimaan eikä kuukautisia tarvitse muistaa kuin noin 2-3 kertaa päivässä(vaihtelee tietenkin vuodon määrän mukaan...). Kupin kanssa voi nukkua vaikka Evan asussa jos haluaa. Kun itse vielä tutkin asiaa ja mietin oman ostamista sain hyvää tietoa Kuukuppikunnalta. Siellä on mielestäni hyvät tiedot eri tuotteiden kokoeroista, materiaaleista jne. Luetellut tuotteet ovat saatavilla Suomesta. Myös käytön aloitukseen liittyviä vinkkejä löytyy. Yleensäkin suosittelen käymään jos on kiinnostunut kuukupeista.

Lunette on suomalainen merkki jolla on myynnissä suomessa valmistettuja kuukautiskuppeja, kestositeitä sekä kupille tarkoitettuja pesuaineita. Hinnat vaihtelevat hieman, mutta pysyvät siinä 30€ tienoilla. Muilla merkeillä hinnat vaihtelevat 30-40€ välillä. Tuotteita on siis monia ja erot niissä ovat lähinnä tilavuudessa, mitoissa ja muodossa sekä joitain värivaihtoehtojakin on olemassa. Kuppi saattaa kertaostoksena tuntua kalliilta, mutta maksaa itsensä kyllä takaisin, eikä sitten tarvitse enään ravata kaupassa ja miettiä onko suojat taas loppu. Kuukuppi kestää oikein käytettynä jopa 10 vuotta!

Ah mukavuutta.
Kuukupin ei kuulu tuntua ollenkaan kun se on oikein asetettu ja wc:ssä asioiminenkin onnistuu ilman kupin pois ottoa. Jotkut kuitenkin saattavat haluta ottaa kupin pois ennen isompaa asioimista, jottei tule ponnistaneeksi kuppia pyttyyn. Kuukautiset voi lähestulkoon unohtaa kuppia käytettäessä, koska se tarvitsee tyhjentää niin harvoin. Niukalla vuodolla pärjää kahdella tyhjennyksellä vuorokaudessa. Kuppi ei haise tai ole likainen eikä se ärsytä limakalvojakaan koska se ei ime nestettä itseensä. Ei tarvitse pelätä ohivuotoja ja tämänkin vuoksi on helpompi rentoutua ja olla asennossa joka miellyttää.

Jos haluaa esteettistäkin mukavuutta, voi hankkia värillisen kupin. On aivan normaalia että kuppiin tarttuu ajan kuluessa pientä tummentumaa, joten vaalea/läpinäkyvä kuppi ei ehkä ole se esteettisin vaihtoehto. Itselläni on tuommoinen luneten sininen kuten ylempänä kuvassa eikä vielä ole merkittävästi tummentunut tai ei ainakaan käytössä huomaa tai ällötä.

Kertakäyttöiset muoviset siteet ovat hiostavia ja pitävät kosteuden iholla joka voi ärsyttää. Siteitä täytyy myös vaihtaa useammin ja tuottavat paljon jätettä. Ne myös helposti haisevat, varsinkin kun ne odottavat vessan roskiksessa pihan jäteastiaan pääsyä. Tamponit taas imevät nesteen itseensä ja vaurioittavat helposti limakalvoja. Kupin kanssa ei ole mitään edellä olevia ongelmia.

Ainoa ikävämpi puoli jonka kupista keksin on sen peseminen, toisaalta vessassa käydessä pitäisi joka tapauksessa pestä kädet. Varsinkin keittäminen voi olla noloa jos ei asu yksin.

Käyttö.
Kuukuppi asetetaan emättimeen jossa se kerää vuodon. Välillä kuppi poistetaan, tyhjennetään ja pestään ja asetetaan takaisin. Käyttöä aloiteltaessa voi tyhjennys olla hieman sottaista, kunnes oppii niksit kunnolla. Minä pidänkin usein vieläkin kotona pyyhettä lattialla kuppia poistaessani. Pyrin pesemään kupin joka kerta Luneten Lempipesunesteellä, reissuilla taas pidän mukana pientä purkkia tavallista intiimisaippuaa. Kannattaa myös huuhtaista emättimen seinämiä vedellä ennen kupin uudelleen asetusta niin välttää varmemmin ohivuodot. Käyttökertojen välillä kuppi kannattaa keittää sille pyhitetyssä pienessä kattilassa noin 5min, viimeistenkin mahdollisten bakteerien varalta. Kupin mukana tulee pieni pussukka jossa sitä voi säilyttää seuraavaa käyttökertaa varten.

Kupin käyttöä voi hyvin "kuivaharjoitella", eli kokeilla sisälle asettamista ennen h-hetkeä. Tämä voi olla ihan suositeltavaakin, sillä alussa voi jännittää ja kun tuote on uusi niin se voi olla erityisen hankalaakin saada kuppi sujuvasti paikalleen. Silloin voi myös kokeilla eri taittelutekniikoita ja löytää itselleen sopivan.

Kuorintavoide koivunlehdistä

Strömsössä on tehty kotikosmetiikkaa Alexandran kanssa jonkin verran. Hauskoja ideoita ja ihania tuoksuja. Tämänkin tuoreista koivunlehdistä tehdyn kuorintavoiteen ohjeen löysin täältä. Aikaisemmin olen kuorinut kasvoni ja välillä hieman kroppaakin ihan vain yksinkertaisella sokeri-oliiviöljy-seoksella. Tämä oli kyllä edellistä ihanamman ja sileämmän tuntuista massaa josta eivät kuorivat ainesosat, eli suola, tippuillut koko ajan pois. Tätäkin reseptiä voinee muokata oman maun mukaan jos ei koivunlehdistä innostu. Joillakin tuoksuvaisilla kukan terälehdillä tai kuusen kerkillä voisi saada aika ihanan kuorintavoiteen aikaiseksi. Täytyykin tässä kesän aikana vielä muokata tuota reseptiä jollain konstilla... :)

Omasta massasta tuli aika vahva arominen, varmaan sen takia että lehdet ovat vasta kasvamassa ja keties myös senkin takia että tuli ehkä hippusen enemmän noita lehtiä kuin ohjeessa. Puolitin heti ohjeen, sillä tykään ensin tehdä pienemmän satsin kokeiluun ja sitten tykästyttyäni voin tehdä isomman satsin. Puolikkaasta satsista tulee n. 2 pientä pilttipurkillista.

Jos olet kuivaihoinen tai herkkis, kuten minä,  niin suosittelen käyttämään esim. sokeria suolan sijaan. Itsellä ainakin kirveli jalat vaikken ollut muutamaan päivään sheivannut eli ei pitäisi olla haavojakaan. Heti sheivauksen jälkeen kuorittaessa kirvely oli melkoisen kivuliasta ja epämiellyttävää. Luulen että itsellä on niin kuiva iho nykyään että suolat kirveltävät siksi helposti.

Näitä tarvitset:
1 dl Tuoreita koivunlehtiä. Poimi mielellään viimeistään kesäkuun aikana, myöhemmin niistä tulee hieman liian kovia.
5 dl Hienojakoista merisuolaa tai muuta suolaa
2 dl Oliiviöljyä
1 rkl Hunajaa

Tee näin:
1. Laita kaikki raaka-aineet kulhoon.
2. Sekoita aineet sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi.
3. Laita massa lasipurkkiin ja sulje purkin kansi tiiviisti.

Hiero kevyesti kosteaan ihoon ja huuhtele hyvin.
Säilyy huoneenlämmössä n. 6-12kk.

Hiushuuhde nokkosesta

Minulla on ollut jo jonkin aikaa ongelmia päänahan ja hiusten kanssa. Päänahka kutisee ja hilseilee ja hiukset eivät tunnu voivan hyvin. Törmäsinkin netissä apua etsiessäni nokkosen mahtaviin voimiin ja pakkohan sitä on kokeilla. Päätin tehdä hiushuuhdetta, koska en uskalla suuhuni laittaa tähän aikaan vuodesta kerättyä nokkosta.

Nokkosen ravintoarvo on erittäin korkea. Suomessa mikään kasvi ei sisällä yhtä paljon mineraalisuoloja kuin nokkonen. Kasvi sisältää paljon rautaa(jopa enemmän kuin pinaatti), c-vitamiineja ja hyviä kivennäisaineita, sekä piitä ja vihreissä osissa klorofyllipitoisuus(lehtivihreä) on runsas. Nokkosessa on myös tärkeitä A-, B-, E- ja K-vitamiineja.

Parhaimman laatuisen sadon saat kun keräät heti keväällä ensimmäiset lehdet tai leikkaat kasvin latvat pois jotta myöhemmin kasvi kasvattaa enemmän lehtiä. Nuoret lehdet ovat parhaimmat. Syötäväksi tarkoitetut nokkoset kannattaa kerätä heti keväällä ja alkukesästä muutaman aurinkoisen päivän jälkeen ja ennen kukkimista. Nokkosta ei kannata kerätä tienvarsilta eikä kompostin, ulkokäymälän tai navetan läheltä. Nokkonen kerää itseensä helposti nitraatteja jotka voivat aiheuttaa syöpää, nitraattia tulee mm. ulosteista.

Nokkosen keitto ja kuivaus tuhoaa poltinkarvojen myrkyn.

Nokkoshuuhdetta saa tietenkin myös valmiina. Tässä Vihreän Kosmetiikan versio.

Nokkonen on vahvana keitteenä oiva hiushuuhde, sillä se tervehdyttää hiuspohjaa, edistää päänahan verenkiertoa, poistaa hilsettä, lisää hiustenkasvua ja antaa niille kiiltoa. Teellä voi hoitaa myös kasvojen ja muuta vartalon ihoa, ihottumia, psoriasista, kutinaa, turpoamia ja aknea. Vaaleahiuksisen kannattaa olla varovainen, sillä huuhde voi jättää vihertävän sävyn hiuksiin.

Nokkoshuuhteen tein samaan tapaan kuin teen. Laitoin nokkosen lehtiä veteen keittymään hetkeksi jonka jälkeen siivilöin keitinveden. Tein aika vahvaa huuhdetta jota voi tarpeen mukaan laimentaa vedellä. Huhde ei säily kauaa, joten jos haluaa tehdä suuremman satsin kerralla kannattaa osa siitä pakastaa ja sulattaa tarvittaessa. Esim jääpalapussit ovat oiva keino huuhteen pakastamiseen(tosin ei mitenkään ekologinen, itse käytin tavallisia pakastusrasioita)

Itse vihreän pehkon uhallakin kokeilen tätä niin paljon kehuttua nokkosta päähäni, onneksi en omaa kuitenkaan aivan vaaleaa vaan lähemmäs hiekan väriset hiukset. Katsotaan miten huuhde itsellä alkaa vaikuttaa, toivon parasta. :)

Muoks. Vihreästä ei tietoakaan! :)