lauantai 3. tammikuuta 2015

Leipälaatikon uusi elämä


Löysin itselleni oivan leipälaatikon tuunausta varten ekotorilta. Valitsin puisen lakatun laatikon oman pintakäsittelyn helpoittamiseksi. Lakka oli jo valmiiksi kulunut joka helpotti omaa työskentelyä paljon, ei tarvinnut hioa pintaa kuin aivan vähän ennen pintakäsittelyä.


Aloitin maalaamalla laatikon kokonaan valkoiseksi. Ohuet kerrokset kerrallaan ja nätisti järjestyksessä niin ei tule pahoja rantuja tai muita ikäviä virheitä. Maalasin myös sisäpuolelta puupinnat piiloon.

Maalina käytin vesiliukoista sisätilojen huonekalumaalia. Suosittelen vesiliukoista maalia aina kun työtiloissa ei ole mahdollista kunnon tuuletukseen tai kun maalausta varten ei ole erillisiä tiloja. Itsekin maalasin keittiössäni jonka oven pidin aina kiinni maalatessani ja sen jälkeenkin jonkun aikaa. Vesiliukoinen maali ei kärtsää, mutta tuoksuu tietenkin ja mitä vähemmän huuruja hengittelee sen parempi.

Säleoven maalaaminen oli osittain haasteellista. Piti tarkkailla ettei säleiden väliin mene maalia jolloin oven toiminta voisi hankaloitua. Jokainen säle maalattiin erikseen, näin maalin pintakin tuli kauniiksi.

Pelkkä tavallinen valkoinen ei minulle riittänyt, säleisiin piti saada jotain kuviota ja väriä. Päätin maalata siihen kauniin kuvion linnusta ja puunoksasta, joka minulla jo oli kopioituna jotain toista suunitelmaa varten. Kopioin kuvan leipälaatikkoon samalla tavalla kuin kulmahyllyissä. Suttasin liitua kuvapaperin nurjalle puolelle ja painoin kynällä viivoja pitkin niin että nurjan puolen liitu jäi laatikon pintaan.


Väreinä käytin öljyvärejä. Öljyvärien kuivuminen kestää hieman pidempään, mutta työskentely on mukavampaa ja jälki kauniimpaa kuin joillain muilla väreillä. Näitä myös saa paljon helpommin pieniä satseja eri värejä kuin huonekaluihin tarkoitettuja maaleja. ;) Öljyvärit ovat myös aika kestäviä, vaikka en kuitenkaan suosittelisi tällaisen kuvion hankaamista märällä rätillä kovakätisesti.

Koristemaalaaminen oli hauskaa ja olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Vielä mielessä kummittelee mahdolliset leipälaatikon sivuihin eksyvät oksat... :)

2 kommenttia:

  1. Tulipa kivan näköinen tuosta! Pisti muuten silmään tuo keittiön seinä, meillä oli 70 luvulla rakennetussa lapsuudenkodissa samanlainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Edellisessä 60-luvulla rakennetussa asunnossani tosiaan oli tuollaiset hurjan ihanat muovitukset keittiössä. Nyt sain laatikon lopulliseen kuntoon uudessa kodissani. :)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.